James FitzJames Berwick

James FitzJames, 1. Berwickin herttua (21. elokuuta 1670 Moulins, Ranska – 12. kesäkuuta 1734 Philippsburg) oli kenraali ja Ranskan marsalkka vuodesta 1706. Hän taisteli menestyksekkäästi Espanjan perimyssodassa voittaen Ranskan vastaisen liittokunnan armeijan Almazánin taistelussa vuonna 1707.^[1]

Hän oli Englannin kuningas Jaakko II:n ja Lady Arabella Churchillin (1648–1730), John Churchill Marlboroughin sisaren, avioton poika. Sukunimi FitzJames viittaa aviottomaan syntyperään, kirjaimellisesti "Jamesin poika". Hänen muita arvonimiään olivat Tinmouthin jaarli ja Bosworthin paroni.^[2]

Hän sai koulutuksensa isänsä Stuart-suvun kustannuksella Ranskassa yksityisessä Collège de Juilly'ssa, Collège du Plessis'ssa (nyk. Sorbonne) Pariisissa sekä jesuiittojen ylläpitämässä sotilasakatemiassa Collège de La Flèche'ssa (nyk. Prytanée national militaire).^[3]

Berwick aloitti sotilasuransa Itävallan armeijassa Lothringenin herttuan Kaarle V:n palveluksessa ja osallistui muun muassa Budan piiritykseen vuonna 1686 ja Mohácsin taisteluun 1687.^[4] Berwick seurasi kuninkaaksi noussutta isäänsä Jaakko II:sta Englantiin vuonna 1687 ja hänelle annettiin Berwick-Upon-Tweedin herttuan arvonimi, Portsmouthin kuvernöörin titteli ja kuningas löi hänet Sukkanauharitarikunnan (Order of the Garter) ritariksi^[3] sekä hän sai setänsä Marlborough'n herttuan tavoitteleman Blues and Royals ratsuväkirykmentin everstin arvon.^[5] Tämä arvo on nykyisin Englannin prinsessa Annella.

Hän joutui kuitenkin isänsä Jaakko II:n lailla maanpakoon 1688 mainion vallankumouksen nostettua Vilhelm III Oranialaisen Englannin valtaistuimelle. Berwick jatkoi taistelua Vilhelmiä vastaan Irlannissa, osallistuen muun muassa Boynen taisteluun vuonna 1690. Vuonna 1691 hän siirtyi Ranskan armeijan palvelukseen jatkamaan yhdeksänvuotista sotaa Englantia vastaan.

Berwick johti 1706–1707 menestyksekkäästi Espanjassa taistellutta ranskalaista armeijaa Espanjan perimyssodassa, josta palkkioksi hän sai Ranskan kuningas Ludvig XIV:ltä Fitz-Jamesin herttuan tittelin ja Espanjan kuningas Filip V:ltä Lirian ja Xérican herttuan tittelin.

Uudemman kerran Berwick johti armeijaa Espanjassa vuonna 1719, mutta tällä kertaa Filip V:tä vastaan. Berwickin viimeiseksi sodaksi jäi Puolan perimyssota, jossa hän johti Reinillä operoinutta Ranskan armeijaa. Tykinkuula surmasi hänet mestaamalla Philippsburgin piirityksessä vuonna 1734.

Berwick käsitti hyvin logistiikan merkityksen liikkuvalle sodankäynnille, ja hän kykeni usein yllättämään vastustajansa siirtämällä armeijansa nopeasti paikasta toiseen.^lähde?

1. ↑ James Fitzjames, duke of Berwick-upon-Tweed | English noble and marshal of France | Britannica www.britannica.com. Viitattu 20.10.2022. (englanniksi)
2. ↑ The London Gazette, 10. maaliskuuta, nro 2224, s. 2.
3. ↑ ^{a b} Holmes, Richard: Marlborough, s. 48, 138. Lontoo: HarperPress, 2000.
4. ↑ Tucker, Spencer C., (toim.): 500 Great Military Leaders. "James Fitzjames, First Duke of Berwick". Vol. I. ABC-CLIO., s. 81. , 2015.
5. ↑ Thomson, G. M.: The First Churchill: Life of the Duke of Marlborough, s. 49-50. Morrow, 1987.